Miksi mua stressaa kaikki uusi ja tuntematon aina näin paljon. En saanut untakaan oikein eilen yönä kun ajattelin vain tätä uutta työtä. Työ on kiihkeätempoista ja tarkkaa, ja musta tuntuu, että en opi sitä ikinä. Ensimmäisen päivän jälkeen, kuvitelkaa...:D Olen niin ankara itselleni, että koen itseni epäonnistuneeksi jos möhlin jotain, mitä en alunperin osannutkaan tehdä ja äh. Sitten luulen, että en opi mitään ikinä ja kaikki muut (toim.huom. vuosia työssä olleet) osaavat kaiken paremmin. Tietenkin he osaavat! Itse aloitan täydestä nollasta ja työnantajanikin sen kyllä tietää. Toisaalta, inhoan luovuttamista yhtä paljon kuin tätä stressiä onnistumisesta. En siis haluaisi hanskojakaan lyödä tiskiin. Apuva. Ehkä ajatukset tästä selkenee parin päivän sisällä.
Sekavin fiiliksin,
-emmma
